Kyminlinna

Kyminlinna on Suomen suurista linnoituksista ainoa, joka on säilynyt lähes kaikkine etuvarustuksineen näihin päiviin saakka. Kyminlinna oli osa Venäläisten rakentamaa linnoitusjärjestelmää, joka rakennettiin Kustaa III sodan jälkeen. Linnoitus oli myös pohjoisin osa kaksoislinnoitusta ja Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa sen tarkoituksena oli torjua rannikkoon kohdistuvat hyökkäykset.

Kyminlinnan paikalla sijaitsi alkuun venäläisen marsalkka Aleksandr Suvorovin suunnittelema, noin 200 metriä halkaisijaltaan oleva linnoitus, joka rakennettiin 1791-92. Suvorov, joka myöhemmin sai generalissimuksen tittelin on Venäjällä hyvin tunnettu sotastrategi, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua.

Meidän päiviimme säilynyt Kyminlinna on Suvorovin linnoitusta kuusi kertaa suurempi ja se rakennettiin vuosina 1803-1808 Suvorovin linnoituksen tilalle. Kenraalimajuri Jan Peter van Suchtelen suunnittelema linnoitus rakennettiin moderniksi kaponieerilinnoitukseksi, jossa tykistön merkitys oli korostunut. Kyminlinna oli Suomen sodan syttyessä 1808 vielä keskeneräinen. Sodan seurauksena siirtyi Venäjän ja Ruotsin välinen raja Kymijoelta Tornionjokeen, jolloin Kyminlinnalla ei ollut enää sotilaallista merkitystä.

Kyminlinna nykyään on ainutlaatuinen paikka, jossa luonto on saanut vallata alaa. Linnoituksen sisällä ei juuri muu maailma häiritse. Ulkoilijat kiertävät vallituksia ja joen rantoja mutta toistaiseksi yleisöllä ei ole vapaata kulkua linnoituksen sisälle. Yhteen linnoituksen osaan kuitenkin pääsee: Kyminlinnan kesäteatteri toimii linnoituksen kaponierissa.