Näe ja koe
Lue ja ihastu
Historiallinen linna ja puutalokaupunki
Savonlinnan kaupunki on kasvanut Olavinlinnan ympärille. Linnaa ympäröivä alue edustaa kaupungin vanhinta rakennuskantaa, jossa eri-ikäiset puurakennukset ja jylhät kalliorinteet kertovat vuosisatoja kestäneestä elämästä linnan kupeessa. Olavinlinnan kulttuuriympäristöön ja maisemaan lukeutuvat Komendantinpuisto ja Tallisaaren puistoalue siltoineen, Riihisaari ja sen tiilinen makasiinirakennus…
Jatka lukemista
Teollisuus, höyrylaivat ja vesireittien solmukohta
Savonlinna on ollut Saimaan vesiliikenteen solmukohta jo 1800-luvulta alkaen. Saimaan kanavan valmistuminen 1860-luvulla toi mukanaan vilkkaan kaupan ja teollistumisen ajan. Sahoja, uittoreittejä ja tehtaita nousi Saimaan rantojen tuntumaan. Perinteiset höyrylaivat ja kanavat kertovat yhä entisestä ajasta. Kesäisin Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston…
Jatka lukemista
Saimaannorpan ja lehtojen valtakunta
Savonlinnan kaupunkipuisto on osa Vuoksen vesistöaluetta, jossa vesi ja metsä vuorottelevat jatkuvana maisemana. Järvet, salmet ja saaristot tekevät luonnosta vaihtelevan ja elinvoimaisen. Lähes 40 % kaupungin pinta-alasta on vettä ja järviluonto on kaikkialla helposti saavutettavissa. Puistoalueen tunnetuin asukas on uhanalainen…
Jatka lukemista
Kartanoita, huviloita ja kulttuuriperintöä
Kaupunkipuiston alueella on useita arvokkaita rakennuksia. Pienen Haukiveden rannalla sijaitseva Rauhalinna on valtakunnallisesti arvokas kartanomiljöö. Sen lisäksi Lehtiniemen ja Tynkkylänjoen kartanot edustavat maakunnallista rakennusperintöä puistoineen, peltoineen ja puukujineen. Tynkkylänjoen maisemista on löydetty kivi- ja rautakauden asuinpaikkoja sekä viikinkiajan hautoja, mikä…
Jatka lukemista
Pikiruukin alue ja karppilampi
Pikiruukin aikaisempi nimi oli Rövarskär eli Ryövärinkari, jonka nimisenä se on merkitty 1700-luvun kartoille. Ryövärinkari oli tuolloin saari Suntissa. Alue on ollut keskeinen kaupungin kauppatoimintojen kannalta 1600-luvun puolivälistä 1700-luvulle ja vielä 1800-luvun puolivälin jälkeenkin. Alueella on sijainnut 1600-1800-luvuilla meritulli. Pikiruukki…
Jatka lukemista
Mäntykankaan puutarhakaupunki-ideologiaa
Vuoden 1665 kaavoitettu kaupunkialue riitti kaupunkilaisten rakentamistarpeisiin aina 1760-luvulle asti, jolloin kaavoitettiin kolme korttelia lisää vanhemman ruutukaava-alueen pohjoispuolelle eli nykyisen Antti Chydeniuksen kadun pohjoispuolelle. Vaikka muita laajennuksia kaava-alueeseen ei tehty, useat kaupunkipalot uudistivat kaupunkia. Kaupunki laajeni vuosina 1886 ja 1901…
Jatka lukemista
Piispanpuisto ja sen ympäristö – hallinnon, kirkkojen sekä oppilaitosten historiaa
Piispanpuisto on Väinölänniemen ja Snellmaninpuiston ohella Kuopion vanhimpia puistoja, jonka syntyhistoria ajoittuu 1800-luvun jälkipuolelle. Puistoksi tämä hallitustorin nimellä 1800-luvun kartoissa kulkenut aukio istutettiin 1880-luvun puolivälissä, jolloin rannan puoleiselle sivulle rakennettiin uusrenessanssityylinen lääninhallitus sekä maanmittauskonttori (Konstantin Kiseleff). Piispanpuisto sijaitsee Maaherrankadun vehreänä päätteenä ja puiston keskikäytävä avaa näkymän lääninhallituksen pääsisäänkäynnille. Piispanpuisto on saanut nimensä sen länsireunalla sijaitsevasta puurakenteisesta…
Jatka lukemista
Teollisuustyöläishistoriaa Haapaniemellä
Kuopion Haapaniemen teollisuushistoria alkoi 1900-luvun alussa sinne rakennetun splinttejä eli tulitikkusäleitä valmistaneen tehtaan myötä. Jo tätä ennen alueella sijaitsi teurastamo ja nahkurinverstaita. Herman Saastamoisen omistuksessa splintti-, höyrymylly- ja rullateollisuudesta kehittyi alueelle ja koko Kuopiolle merkittävä suurteollisuus. Teollisuuden sekä asuntopulan myötä…
Jatka lukemista
Kasarmipuisto – Sotilashistoriaa läänin pääkaupungissa
Keskustan kyljessä sijaitseva vanha kasarmialue ilmentää Kuopion pitkää historiaa sotilastoiminnan paikkana aina Ruotsin vallan ajalta lähtien. Kuopion kasarmi rakennettiin 1880-luvulla Hatsalan alueelle, jolla jo 1710-luvulla sijaitsi Savon jalkaväkirykmentin Kuopion komppanian kapteenin virkatalo. Tarkk’ampujapataljoonia perustettiin läänien pääkaupunkeihin kaikkiaan kahdeksan ja niiden…