Puu-Kuopio ja rännikadut

Kuopio on vanha puukaupunki, josta säilyneet laajimmat osat sijoittuvat Tuomiokirkon ja korttelimuseon välisiin kortteleihin. Tuomiorovastin pappilana tunnettu mansardikattoinen rakennus osoitteessa Kuninkaankatu 12 on vuodelta 1780 ja kaupungin vanhin puurakennus. Puu-Kuopioon voit tutustua Kuopion korttelimuseossa, jonka ympäristössä Kuopion vanhin kaupunkimainen asutus aikanaan sijaitsi. Juuri korttelimuseon länsipuolella kulkevalla Sorvarinkadulla erottuvat rännikatumiljöön historialliset piirteet parhaiten.  
 
Nykyään rännikadut palvelevat erityisesti kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvien rännikatujen kautta yhdistyvät keskustan historialliset puistot kuten Piispanpuisto ja Snellmaninpuisto verkostoksi, jonka kautta pääsee torin äärelle sekä satamaan asti. 

Vanhan puukaupungin palosolia?

Rännikadut pohjaavat vuonna 1776 Pehr Kjellmanin laatimaan asemakaavaan, joka on Kuopion nykyisenkin ruutukaavarakenteen perustana. Rännikadut olivat alun perin ja ovat pääosin nykyisinkin sivukatuja. Julkiset rakennukset ja porvaristalot olivat pääkatujen varrella ja rännikadut oli varattu käsityöläisille ja työmiehille. Tontin asuinrakennus pyrittiin sijoittamaan pääkadun varteen ja talousrakennukset rännikadun puoleisille sivuille. Puukaupunkiajan rännikadut olivat pelkistettyjä hiekkapäällysteisiä kulkuväyliä, joita rajasivat rakennusten pitkät julkisivut, päädyt tai puuaidat. 

Rännikatujen tehtävästä ei ole yhtä oikeaa näkemystä, mutta todennäköisimpänä pidetään sitä, että niitä rakennettiin estämään palojen leviämistä puutalokaupungissa, eli niin kutsutuiksi palosoliksi. Kuopion rännikatuverkko on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, koska se ulottuu nykyäänkin lähes koko laajalle ruutukaava-alueelle.  
 
Lue lisää Kuopion rännikatuverkosta Museoviraston RKY-sivuilta, johon on kerätty tiedot valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä.