Snellmaninpuisto – entisaikojen päätori ja markkinapaikka

Snellmaninpuisto ympäristöineen on yksi kaupungin historian merkittävimmistä avainalueista. Nykyinen Snellmaninpuisto oli alun perin kaupungin päätori sekä markkinapaikka, ja alue on tunnettu aikaisemmin Kustaantorina, Suurtorina ja Kirkkotorina. Muutos toriaukiosta puistoiksi alkoi, kun ensimmäiset istutukset puistoon toteutettiin 1850-luvulla ja torikauppa siirtyi nykyiselle paikalleen.

Kaupungin vanhin puisto

Snellmaninpuisto on Kuopion vanhin puisto; perustettu samoihin aikoihin kuin Väinölänniemi ja Piispanpuisto. Nykyisen nimensä puisto sai 1800-luvun loppupuolella, Kuopiossakin vaikuttaneen Johan Vilhelm Snellmanin rintakuvan myötä (Johannes Takanen). Puisto oli aikoinaan merkittävä tapahtumapaikka kesäisine konsertteineen ja musiikkipaviljonkeineen. Talvisin alueelle vilinää ja vilskettä toi Minna Canthin kadun puoleisessa kulmauksessa sijainnut liukumäki.  
 
Snellmaninpuiston alkuperäiset haapapuut ovat vaihtuneet vähin erin muun muassa koivuihin. Muita puiston lajeja ovat esimerkiksi euroopanlehtikuusi, vaahtera ja metsälehmukset. 1940–50 -luvun uudistuksessa Snellmaninpuisto sai suihkulähteensä ja sitä ympäröivät oleskelualueet. Myös kävelykäytävät täydentyivät nykyisen kaltaisiksi. Puiston kesäasuun kuuluvat sadat kesäkukat sekä reheväkasvuiset kannat. Puisto tarjoaa vierailijalleen vehreän ja viihtyisän hengähdyspaikan monien kasvien ja puiden äärellä aivan kaupungin ytimessä.

Snellmaninpuiston ympäristö: Tuomiokirkko – kaupungin ensimmäinen julkinen kivirakennus

Snellmaninpuiston laidalla sijaitsee keskustan merkittävin maamerkki, korkealle, nykyiselle Vahtivuorenmäelle rakennettu Tuomiokirkko (P. W. Palmroth). Kirkko on hallinnut kaupunkikuvaa jo yli 200 vuoden ajan. Tasasivuinen ristikirkko on kaupungin ensimmäinen julkinen kivirakennus ja sen portailta avautuu kaupunkinäkymä edessä sijaitsevan Snellmaninpuiston yli aina satamaan ja Kallavedelle saakka. 

Snellmaninpuiston laidalla Kauppakadun varrella sijaitsee yksi kaupunkimme jugendarkkitehtuurin helmistä – Kuopion museo (J. V. Strömberg). Se rakennettiin 1900-luvun alussa alun perin museo-, kirjasto- ja vapaapalokuntaa varten, ja kuuluu Suomen vanhimpiin museoiksi suunniteltuihin rakennuksiin. Nykyään museossa sijaitsee sekä kulttuurihistoriallisen että luonnontieteellisen museon näyttelytiloja. Museon takana kohoaa sen maakunta- ja kaupunginkirjastoon yhdistävä uusi laajennusosa Kantti. 
 
Kulmittain museon kanssa sijaitsee keltainen, aikanaan teollisuuskouluksi rakennettu nykyinen Snellmanin koulu (J. V. Strömberg). Koulun paikalla sijaitsi aikaisemmin yläalkeiskoulu, jonka rehtorina J. V. Snellman Kuopiossa asuessaan toimi. Puiston korkeimmassa kulmassa Minna Canthin kadulla sijaitsee puolestaan vihreä Minna Canthin koti- ja liiketalo, joka tunnetaan Kanttilana. 

Osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) lukeutuvaan kohteeseen Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit.