Keskustan arvopuistot, museo ja A. J. Mela

Keskustan arvokkaimmissa puistoissa kulkijaa tervehtivät touko-kesäkuussa tasajalkaa pomppivat räkättirastaat. Ne tähyävät nurmikoilta lieroja ja muuta nokantäytettä. Räkättirastas eli kotoisammin räksä on Kuopion puistojen runsaslukuisin pesimälintu. Räksäarmeija tarjoaa suojaa myös muille linnuille häätämällä hellittämättä harakoita, variksia ja muita pesärosvoja tuonnemmas. 

Arvokkaasti saapastelevat ja teräväkatseiset naakat puolestaan tiirailevat tarkasti kaikkea, mitä puistoissa tapahtuu. Ne pesivät rakennuksissa ja muissa koloissa, mutta seuraavat aina jokaista suupalaasi ja penkovat roskiksesi, jos jätät ruoantähteitä heitteille. Syö siis evääsi loppuun ja siivoa jälkesi! Niin mansikat kuin jäätelö kelpaavat kaupunkiluonnon puhtaanapitolaitokselle, johon kuuluu toki muitakin lajeja. 

Kuopion puistolinnuista liki puolet on kololintuja, joten puistoissa on syytä olla linnunpönttöjä. Avopesijälinnuista räkättirastaan lisäksi yleisimpiä ovat peippo, västäräkki, viherpeippo, harakka ja varis. Satunnaisesti puistoissa pesii viidestä kymmeneen muutakin metsien ja puoliavointen alueiden lintulajia. 

Isot puut lisäävät monien lintulajien pesimämahdollisuuksia puistoissa. Puissa on suojaa ja tilaa pesiä. Piispanpuiston suuret metsälehmukset ja Sankaripuiston vanhat männyt ovat tärkeitä monille linnuille. Sankaripuiston tunnuslaji voisikin olla vanhojen mäntymetsien leppälintu, joka ei erityisemmin viihdy lepikoissa, vaan on saanut nimensä lepän- eli verenpunaisesta väristään. Sankarihaudoille tuoduilla kukilla on myös luonnollinen ”parturi”, cityrusakko, joka aamuvarhaisella, ennen toriajan alkamista, käy herkuttelemassa kukkien terälehdillä. 

Snellmaninpuiston linnusto on puuston nuorentamisen jäljiltä vähän vaatimattomampi kuin muissa puistoissa. Sen reunalla on kuitenkin muuta nähtävää, nimittäin kuopiolaisen luonnontutkimuksen historiallinen tukikohta, Kuopion museo. Sen rakennuttivat museoseurat vuonna 1907 ja rakennus on muhkeine, linnamaisine muotoinen todellinen helmi kaupungin julkikuvassa. 

Kuopion värikkääseen ja tieteellisestikin merkittävään lintu- ja luontoperinteeseen kuuluvat tietysti Haminalahden lintumaalarit. Vähemmän tunnettu luonnontieteilijä, joka syntyi v. 1846 ja eli nuoruutensa Kuopion aatteellisesti edistyksellisessä ilmapiirissä, oli Aukusti Juhana Mela. Häntä sanotaan Suomen ensimmäiseksi julki-darwinistiksi eli kehitysopin kannattajaksi. A. J. Mela oli myös kansanvalistaja ja fennomaani. Hän tuotti merkittävän määrän varhaisinta suomenkielistä luonnontieteellistä kirjallisuutta. Melan syntymäkoti sijaitsee J. V. Snellmanin kotimuseota vastapäätä Snellmaninkadulla, korttelin verran puistosta satamaan päin.