Piispanpuisto ja sen ympäristö – hallinnon, kirkkojen sekä oppilaitosten historiaa

Piispanpuisto on Väinölänniemen ja Snellmaninpuiston ohella Kuopion vanhimpia puistoja, jonka syntyhistoria ajoittuu 1800-luvun jälkipuolelle. Puistoksi tämä hallitustorin nimellä 1800-luvun kartoissa kulkenut aukio istutettiin 1880-luvun puolivälissä, jolloin rannan puoleiselle sivulle rakennettiin uusrenessanssityylinen lääninhallitus sekä maanmittauskonttori (Konstantin Kiseleff). Piispanpuisto sijaitsee Maaherrankadun vehreänä päätteenä ja puiston keskikäytävä avaa näkymän lääninhallituksen pääsisäänkäynnille. Piispanpuisto on saanut nimensä sen länsireunalla sijaitsevasta puurakenteisesta piispantalosta (Carl Ziegler), jonka Kuopion ensimmäisen hiippakunnan piispa rakennutti 1850-luvulla. Piispanpuisto ympäristöineen muodostaa miljöökokonaisuuden, joka kertoo alueen monipuolisesta historiasta hallinnollisen, kirkollisen ja oppilaitostoiminnan keskuksena. 
 
Piispanpuisto on tyypillinen vuosisadan vaihteen puuvaltainen arvopuisto. Siellä huomattavimmat puulajit ovat metsä- ja puistolehmukset, joita täydentävät rauduskoivut, siperianpihdat ja kotimaiset kuuset. Puistossa on muistomerkki kahdelle kirkolle, jotka hautausmaineen sijaitsivat tällä paikalla. Kaupungin ensimmäiselle perustajalle Pietari Brahelle on myös omistettu puistossa muistomerkki.  
 
Puiston itälaidalla ortodoksista seurakuntaa palvelee vuonna 1904 valmistunut Pyhän Nikolaoksen katedraali (Aleksander Isaksson). Piispanpuiston ympäristöön on historian saatossa keskittynyt myös useita oppilaitoksia. Kuuromykkäin koulu (Theodor Granstedt) toimi Lääninhallituksen viereisessä korttelissa vuosina 1889–1974. Puiston pohjoislaidalla sijaitsee Kallaveden lukiona toimiva entinen Kuopion tyttölyseon punatiilinen rakennus vuodelta 1924 (Magnus Schjerfbeck). Itälaidan keltaisessa kivitalossa puolestaan toimi Karjatalousopisto 1920–1980-luvuilla. Piispantalo tontteineen toimi myös yli sadan vuoden ajan käsityökoulun, sittemmin Kuopion Muotoiluakatemian toimipaikkana. Kaupungin vanhinta asuinkerrostalokantaa ja 1920-luvun klassismia edustavat pohjoissivulla vaaleanpunainen Ilmarisen kivitalo sekä ortodoksikirkon vieressä harmaa Vellamon kivitalo, molemmat Antti Pitkäsen suunnittelemia. 

Puistohistoriaa 

Puiston alkuperäinen käytäväsommitelma on koristeellinen ja sen keskiössä on aukio, jonne kaupungin kaunistuskomitea ehdotti vuonna 1913 sijoitettavaksi Emil Halosen Haukipojat suihkukaivon. Hanke kuitenkin jäi toteuttamatta ja teoksen emaloitu versio sai paikan Helsingin seurahuoneelta. Puiston alkuperäisissä istutuksissa mahdollisesti käytetyt kotipihlajat ovat vuosikymmenten saatossa hävinneet miltei kokonaan. Puistossa sijainnut vanha kirkon paikka on Pohjois-Savon merkittävä kirkollinen muinaisjäännös, minkä johdosta puiston kasvillisuuden täydentäminen ja uudistaminen odottaa arkeologisia tutkimuksia. 

Kuopion Piispanpuisto ympäristöneen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009).