Verkatehdas
Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston alue on rajauksensa eteläosassa urbaania yhdyskuntarakennetta. Siihen sisältyvät maisemalle merkittävät rantapuistot Vanajaveden itä- ja länsirannalla, eri aikoina valmistuneet teollisuus- ja laitosrakennukset rannan tuntumassa sekä tärkeät läpikulkuliikennettä välittävät pääväylät.
Hyvä esimerkki vanhan tehtaan puitteisiin rakennetusta ainutlaatuisesta kokonaisuudesta on Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskus Vanajaveden rannassa Keinusaaressa, lähellä rautatieasemaa. Verkatehtaan kokonaisuuden liittyminen osaksi kansallista kaupunkipuistoa antaa puistolle sitä toiminnallista monipuolisuutta, mikä erottaa kaupunkipuisto-konseptin perinteisistä puistoista.
Vanhoissa peruskorjatuissa tehdaskiinteistöissä toimii muun muassa 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus sekä ravintoloita. Alueen rakennuksissa toimivat myös Hämeenlinnan kaupunginteatteri sekä Hämeenlinnan Taidemuseo.
Verkatehtaan alue on yksi Euroopan suurimmista vanhaan tehdasmiljööseen rakennetuista kulttuurikeskuksista, joka kuvataiteen, musiikin ja teatterin lisäksi antaa tilaa myös lukuisille luovan alan tekijöille ja toimijoille. Verkatehtaan noin 30 000 kerrosneliön sisään ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat ja viimeisimpänä myös Lyseon yläkoulun 7-9 luokkalaiset.
Verkatehtaasta kulttuuritehtaaksi
Vuonna 1895 Hämeenlinnaan perustettiin Verkatehdas Osakeyhtiö, joka oli kaupungin ensimmäinen suuri teollisuuslaitos. Tiilisistä tehdasrakennuksista vanhin kutomo-osa on tältä ajalta. Aluetta laajennettiin, lisärakennettiin ja teollista toimintaa lisättiin tämän jälkeen useaan otteeseen.
Verkatehtaan naapuriksi tuli vuonna 1952 Hämeenlinnan Taidemuseo. Se sijoittuu Carl Ludvig Engelin piirtämään entiseen kruunun viljamakasiiniin. Taidemuseon pihapiiriin kuuluu myös Lohrmannin makasiini.
Rakennemuutoksen seurauksena tehdastoiminta loppui 1970-luvulla ja vuonna 1978 kaupunki osti Verkatehtaan rakennukset. Alunperin vanhat rakennukset oli tarkoitus purkaa, mutta lopulta ne päätettiin kuitenkin kunnostaa. 1980- ja 1990-luvuilla Verkatehtaan suojissa opiskeltiin ja harrastettiin ahkerasti muun muassa kansalaisopistossa, ammattikoulussa, Wetterhoffin sekä sosiaali- ja terveysalan kouluissa. Tiensä tiloihin löysivät myös erilaiset kulttuurilaitokset, kuten Teatteri Verstas, Miniteatteri, Kulttuuritukku sekä Hämeenlinnan Kulttuurikeskus.
Laajan arkkitehtuurikilpailun tulos
Vuonna 2004 Verkatehtaan suunnittelusta julistettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu. Sen voitti arkkitehtitoimisto JKMM Oy, pääsuunnittelijanaan arkkitehti SAFA Juha Mäki-Jyllilä. Monivaiheiset uudisrakennustyöt alkoivat vuonna 2005. Merkittävimmistä ulospäin näkyvistä muutoksista voidaan mainita sisäpihaa kattamaan rakennettu lasikate ja kokonaan uudisrakennukseen toteutettu musiikkisali, Vanaja-sali, joska edusti uudentyyppistä, kaikkia musiikin muotoja tasavertaisesti kohtelevaa ajattelutapaa. Uudisrakennuksen julkisivumateriaalina käytettiin corten-terästä. Rakentamisen kokonaiskustannuksien nousu matkan varrella herätti paljon keskustelua kapunkilaisten keskuudessa. Lopulta ne olivat noin 30 miljoonaa euroa, joista noin 9 miljoonaa euroa oli EU:n ja valtion myöntämää rahoitusta.
Verkatehdas vihittiin käyttöön heinäkuussa 2007 suuressa kansanjuhlassa. Valtion rakennustaidetoimikunta myönsi Rakennustaiteen valtionpalkinnon suunnittelukilpailun voittaneelle arkkitehtitoimisto JKMM Oy:lle ja Suomen arkkitehtiliitto Hämeenlinnan kaupungille. Lisäksi kohde palkittiin Vuoden teräsrakenne 2007 -palkinnolla Teräsrakenneyhdistyksen toimesta.
