Kuvassa puukuja Hangon Kylpyläpuiston alueella.

Tutustu historiallisen Kylpyläpuiston viheralueisiin

Hangon keskusta-alueen keskeisimmän, laajan ja yhtenäisen viher- ja virkistysalueen muodostaa Kylpyläpuiston keskellä oleva luontoalue, joka koostuu Appelgrenintien pohjoispuolella olevasta Puistolammen ympäristöstä sekä Appelgrenintien eteläpuolisesta Puistovuorten, Casinon ympäristön, tenniskenttien sekä Plagen rannan muodostamasta alueesta.

Ilmakuvassa ylhäällä Puistovuori upeine rantakallioineen, vasemmalla Plagen ja tenniskentät, keskellä Casino ja alhaalla Puistolampi. Kuva: Vallas 2011.

Viheralueella on merkitystä Hangon kaupungin ja kylpylän syntyhistorian kuvaajana, kylpylä perustettiin tälle alueelle Casinon itäpuolelle. Alue on ollut myös sotilaallisen toiminnan näyttämönä, siitä kertovat Puistovuorilla säilyneet neuvostoliittolaisten toisen maailmansodan aikana rakentamat tykistöasemat.

Puiston luonnonolosuhteet ovat alueella hyvin monipuoliset; luonto vaihtelee kuivasta hiekkakankaasta ja komeasta honkametsästä paikoitellen rikkinäiseen kalliolouhikkoon ja toisaalla meren tyrskyjen ja jääkauden muovaamiin silokallioihin.

Niillä paikoin missä kalliot eivät rajaa merenrantaa, on siellä upea leveä hienojakoinen hiekkaranta. Kasvillisuus on vallitsevien meriolosuhteiden vaikutuksesta kitukasvuista ja matalaa, Puistovuorilla on mm. upeita kitukasvuisia tuulissa vääntyneitä mäntyjä. Kallionkoloista työntyy esiin kukkien lisäksi pieniä koivuja, haapoja, pajupensaita ja leppiä. Maata peittää variksenmarjat, kanerva, juolukka sekä muut varvikkokasvit.

Historiaa

Hangon kylpylän ympärille suunniteltiin asianmukainen kylpyläpuisto, koska kylpylähoitoihin kuului myös ulkoilu. Kylpylöiden ympärille suunniteltiin ympäri Suomea vastaavanlaisia, ennen kaikkea kylpylävieraiden käyttöön tarkoitettuja puistoja. Hangon kylpyläpuistolle oli olemassa mitä parhaimmat luonnonolosuhteet ja lisäksi alue sijaitsi vasta perustetun kaupungin keskustan tuntumassa.

Jo 1878 rahatoimikamari maksoi suunnitelman, joka laadittiin kylpyläpuutarhan rakentamiseksi. Puisto ulottui Puistolammesta Pieneen Kolalahteen. Alueelle suunniteltiin englantilainen puisto, jolle Kylpyläalueen havumetsä muodosti luonnollisen perustan. Lähes luonnontilaiseen komeaan mäntymetsikköön sijoitettiin hiekkateitä, istutuksia ja pelikenttiä, mm. lawn –tenniksen pelaamista varten, sekä useita kioskeja, paviljonkeja ja istumapaikkoja. Kirjassa Hangon kaupunki ja kylpylaitos kirjoitetaan:

”Ensiksi on mainittava puisto, joka on Hangon helmi. Sen korkeat havupuut ja ympäröivät kalliot tarjoavat hyvän suojan kovia tuulia vastaan… Sen oivalliset käytävät, jotka kuivan hiekkapohjansa vuoksi yksin sadesäälläkin pysyvät mitä parhaimmassa kunnossa, ovat omiansa kävelypaikoiksi sairaille, kun taas mahtavat kalliot pitkin rantaa tarjoavat reippaammille kylpyvieraille tilaisuutta runsaaseen liikuntoon ja vaihtelevaan kävelyyn.”

1900 –luvun ensimmäinen kymmenen käytettiin Puistolammen rantojen perkaamiseen, lehtipuuistutusten tekemiseen ja koko alueen kaunistamiseen Helsingistä kutsutun Svante Olssonin johdolla. Näiltä ajoilta on peräisin Puistolammen eteläpuolella kasvavat tammet sekä urheilukentän ympärille istutetut lehmuskujanteet. Kaupungin ensimmäinen urheilukenttä rakennettiin lammen pohjoispuolelle ja lammen itäpuolella oli vapaaehtoisen palokunnan harjoituskenttä.

Puiston ruohokentät Casinon edustalla ovat 1900 –luvun alusta lähtien pysyneet ennallaan. Puut ovat iäkkäitä, enimmäkseen yli 200 vuotiaita mäntyjä sekä koivuja. Kuva: Hangon kaupungin maankäyttöosaston arkisto.

Puistolampi

Kylpyläpuistossa, Appelgrenintien ja vanhan urheilukentän välissä sijaitseva Puistolampi oli Hangon kaupungin perustamisen aikoihin huomattavasti nykyistä suurempi ja nimeltäänkin Buuslampi tai –järvi, Busträsk. Suunnitelmissa oli, että lampi olisi täytetty kokonaan Kylpyläpuiston perustamisen aikaan, mutta kun päättäjät kävivät keskusteluja asiasta paikan päällä hankkeesta luovuttiin. Lampi täytettiin osittain v. 1902.

Puistolampi on aina ollut suosittu paikka. Kuva: Hangon museo.

Puistolampea ympäröivä puisto on osaksi luonnonmetsää ja osaksi hoidettua puistoaluetta. Nykyään kaunis lampi on tunnettu runsaista lumpeenkukistaan. Lammen rannalla on myös romanttinen laituri.

Puistovuori

Puistovuori on Hangon keskusta-alueen laajin yhtenäinen luontoalue. Kallioinen niemi on noin 400 metriä leveä ja noin puoli kilometriä pitkä. Puistovuorten reuna-alueet ovat pääosin paljaita, meren ja jääkauden silottamia kallioita, sisempi maasto on painanteissa paikoitellen hyvinkin rehevää.

Puistovuoren kallioita. Kuva: Hangon kaupungin maankäyttöosaston arkisto.

Puusto on alueella pääasiassa kitukasvuista ja tuulen pieksemää mäntyä. Puistokalliot kuuluivat olennaisena osana kylpyläpuistoon ja reippaimmat kylpylävieraat kävivät alueella ”harjoittamassa liikunnallista kuntoilua raikkaassa meri-ilmastossa”. Puistokallioilla oli aidattu alue ilmakylpyjä varten. Suuri, laakea kallioalue on nähtävänä vielä nykyisinkin, mutta aita on hävinnyt. Alueella oli viime vuosisadan alussa myös paviljonkeja, runsaasti polkuja, siltoja sekä graniitista ja puusta tehtyjä rappuja. Puistokallioilla on säilynyt kihlajaispolku eli Lemmenpolku, jollainen kuului useiden kylpyläpuistojen alueisiin.

Vanhat portaat Puistovuorella. Kuva: Hangon kaupunin maankäyttöosaston arkisto.

Puistovuorilla on jäänteitä vanhoista mm. neuvostoliittolaisten rakentamista puolustusasemista. Hangon sotaisan historian kuluessa suurin osa Puistovuorten pienrakennelmista, paviljongeista, silloista jne on tuhoutunut ja poistettu kokonaan.

Nordenskiöldin malja ja hiidenkirnu

Puistokallioilla Puistovuorella on myös erikoinen muistomerkki ns. Nordenskiöldin malja: hienoksi tahkottu graniittilohkare, jonka keskellä on maljamainen syvennys. Malja on kapteeni Carl Korsmanin asettama muisto ”siitä innostuneesta vastaanotosta, joka tuli kansalaisemme, kuuluisan tiedemiehen ja löytöretkeilijän Adolf Erik Nordenskiöldin osaksi Hangossa, kun hän ensikerran kävi synnyinmaassaan koillisväylän maineikkaan löydön jälkeen.” Hiotun graniittilohkareen reunaan on kirjoitettu teksti: ”Invigd av Nordenskiöld de 31.12.1880” (Nordenskiöldin vihkimä 31.12.1880).

Nordenskiöldin malja ja graniitti-istuimet Puistovuorella. Kuva: Hangon kaupungin maankäyttöosaston arkisto.

Maljapöytä, istuimet ja kanuuna siirrettiin Puistokalliolle 1908. Erittäin näkyvällä ja merkittävällä paikalla Casinon läheisyydessä olevat muistomerkit ovat yksi Hangon tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Nordenskiöldin maljan vieressä oleva tykki on nostettu meren pohjasta ja se on luultavasti venäläinen kanuuna vuodelta 1779. Kuva: Hangon kaupungin maankäyttöosaston arkisto.

Koko Hangon kaupungin alueella on muutama hieno jääkauden muodostama hiidenkirnu, joista tämä Puistovuoren länsireunalla, aivan rannan tuntumassa oleva hiidenkirnu on kaikkein hienoin. Rauhoitettu hiidenkirnu on peräti kolme metriä syvä ja se on noin metrin halkaisijaltaan. Hiidenkirnulle johtaa Casinon takaa alkava opastettu polku. Vinkki: alueelta löytyy myös pienen pieni hiirenkirnu, onnistutko löytämään sen?

Puistovuoren hiidenkirnu on kolmisen metriä syvä ja halkaisijaltaan noin metrin. Kuva: Hangon kaupungin maankäyttöosaston arkisto.

Plagen

Plagen uimaranta on yksi Hangon komeimmista hiekkarannoista. Ranta on kesäisin erittäin vilkkaassa käytössä ja onkin kaupungin suosituin uimaranta. Rannalla viihtyvät niin hankolaiset ja niin kotimaiset kuin myöskin ulkomaiset turistitkin. Rannalla on useita vanhan alkuperäisen mallin mukaan tehtyjä valkoisia uimakoppeja. Ranta tarjoaa lapsille mainioita leikkipaikkoja vesikaruselleineen ja liukumäkineen. Rannalla on myös kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä tällä rannalla kuvattiin useita suomi-elokuvien ns. rantakohtauksia. Rannalla on tehty myöhemminkin useita mainoskuvauksia sekä elokuvia.

Lue lisää Plagenista ja muista Hangon kansallisen kaupunkipuiston upeista hiekkarannoista täältä!