Luonnon- ja linnustonsuojelua Hangon Tulliniemellä

Tulliniemen linnustonsuojelualue käsittää noin 2570ha:n alueen, jossa on mannerrantoja ja saaria noin 460 ha ja nykyisen suojelualueen vesialueita 2110 ha.

Tulliniemen luonnonsuojelualue rauhoitettiin 15.2.1933 Uudenmaan läänin maaherran päätöksellä n:o 541. Alueen rauhoitusmääräyksiä on myöhemmin muutettu vuosina 1939, 1956 ja 1969. Rauhoitusta hakivat paikalliset kalastajat ja rauhoituksen tavoitteena oli suojella meri- ja metsälintuja ja muuta riistaa laittomalta metsästykseltä. Alueen rauhoitusmääräyksiä ja alueen rajauksia muutettiin 7.6.1990 Hangon kaupungin hakemuksesta päätöksellä YMT 643; tällöin lakkautettiin rauhoitus 11.4.1979 vahvistetussa asemakaavassa satama-, liikenne-, rakennus- ja varastotoiminnoille osoitetuilta alueilta lukuunottamatta niiden sisällä olevia luonnontilassa säilytettäviä alueita sekä puistoalueita sisällä olevilta asemakaavan rakennus- ja varastoalueilta.

Uddskatanin luonnonsuojelualue rauhoitettiin 1.2.1990 voimaan tulleella asetuksella (1300/1989). Tulliniemen mannerosasta rauhoitettiin 32 hehtaarin laajuinen, kahdesta eri osasta muodostuva valtion omistama alue. Alueet käsittävät Uddskatanin alueen sekä erillisen alueen niemen etelärannalta, jossa esiintyy uhanalaiseksi kasviksi luokiteltu otakilokki sekä harvinaisia hyönteislajeja.

Uddskatanille vievä Tulliniemen luontopolku avattiin yleisölle 19.5.2017. Luontopolun varrelle on sijoitettu 15 infotaulua, jotka kertovat vierailijoille alueen arvokkaasta luonnosta sekä merenkulkuun ja sotahistoriaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä. 

Lisätietoa Tulliniemen luontopolusta sekä kartan alueesta löydät täältä (linkki ohjaa sinut Hangon kaupungin kotisivuille).

Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen alueiden lisäksi alueeseen liittyy Hangon kaupungin hallinnassa oleva saaristo, joka ulottuu aina lääninrajaan saakka. Saaret ovat seutukaavassa osoitettu virkistysalueiksi ja ovat Hangon kaupungin virkistysalueita. Aluetta ehdotetaan liitettäväksi myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar –kohteeksi. Samoin aluetta ehdotetaan Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikko– ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA –alueeksi (=Baltic Sea Protection Areas).

Alueen kuvaus

Tulliniemi on Salpausselän harjun läntisin ja uloin merenpäällinen osa. Suuri osa Tulliniemen alueesta on luonnonsuojelualuetta. Kuitenkin Tulliniemellä toimivan Suomen Vapaa-Satama Oy:n alueet peittävät suuren osa niemestä. Tulliniemellä sijaitsee lisäksi merivartioasema ja luotsiasema sekä puolustusvoimien rakennelmia. Tulliniemen kärjessä on entinen kalastajamökki, joka toimii lintuharrastajien (Tringa ry) tutkimusasemana. Uddskattanin kallioilla on myös sodan aikaisia rakennuksia, esim. tähystystorni ja tykkilavetteja.

Tullhomenin saarella sijaitsee vanhoja kalliomaalauksia (Gäddtarmen) ja saarella on laituri vesibussiliikennettä varten. Parilla saarella on sodanaikaisia rakennuksia. Gränskärillä on runsaasti betonisia ja kivisiä rakennelmia. Gustavsvärnillä on vanhoja muurin jäänteitä 1700 –luvun linnoitustöistä. Saarella on lisäksi radiomasto sekä entinen luotsitalo. Monilla saarilla on majakoita.

Kasvisto

Alue on tärkein erilaisten dyynityyppien edustaja. Tullstrandenilla on hyvin kehittynyt sarja dyynisukkession eri vaiheita valkeista dyyneistä ruskeisiin ja siellä on edustettuina monia dyyneille luonteenomaisia sekä myös uhanalaisia ja harvinaisia lajeja kuten esim. otakilokki ja laukkaneilikka sekä lännenmaltsa. Harjumuodostumaan liittyvät vedenalaiset hiekkapohjaiset putkilokasvien ja näkinpartaislevien luonnehtimat habitaatit ovat alueella myös erityisen edustavat ja laajat.

Eläimistö

Saaristoalue on pesivän merilinnuston kannalta erittäin tärkeää aluetta, jossa pesii runsaasti haahkoja, merihanhia, tiiroja, lokkeja ja kahlaajia sekä eräitä alueellisesti uhanalaisia lajeja kuten mm. tylli ja pilkkasiipi. Tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita ovat mm. Stenskäriä ympäröivät alueet, Måslandet, Kummelskärin ja Andalskärin alueet sekä Långskär lähiluotoineen.

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Tulliniemi on yksi Suomen tärkeimpiä muuttolintuväyliä ja siten myös muutto- ja vaelluslintututkimuksen avainpaikkoja Suomessa.

Tulliniemen alueelle kerääntyvät tuhansien lintujen muuttoryppäät, keväisin tavataan säännöllisesti esim. haahkoja ja alleja yli 20 000 yksilöä. Runsaimmat vesilintukerääntymät tavataan huhtikuussa. Tulliniemellä ja sen lähialueilla havaitaan säännöllisesti myös ns. satunnaisharhailijoita, esim. riuttatiira, isokirvinen, taiga- ja hippiäisuunilintu. Läntinen saaristo on myös valtakunnallisesti uhanalaisen perhosen, dyynisulkaperhosen esiintymisaluetta. Kyseistä lajia ei esiinny millään muulla Uudenmaan Natura 2000-alueella.