Sotamuistoja Hangossa vuosilta 1940-1941

Venäläiset vaativat syksyllä 1939 ennen Talvisodan syttymistä Suomea vuokraamaan Hangon Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Tähän ei suostuttu ja Talvisodan sytyttyä joulukuussa 1939 neuvostoliittolaiset pommittivat Hankoa yhteensä 72 kertaa ja pudottivat noin 1 100 pommia.

Välirauhassa Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemeltä Neuvostoliitolle suuremmat alueet kuin he olivat syksyllä vaatineet. Hanko luovutettiin 30 vuodeksi 22.3.1940 ja noin 8 000 hankolaista joutui lähtemään kodeistaan. Vuokra-alue oli 115 km² ja sisälsi 400 saarta. Venäläiset asuttivat 28 000 henkilöä alueelle. He suorittivat Hankoniemellä laajoja linnoitusrakennustöitä aivan kaupungin keskustassakin. Tukikohdan pääaseistuksen muodostivat järeät ja raskaat rautatietykit, joita varten venäläiset rakensivat tykistöradan Hankoniemen etelärannalle ja kolme suurta tykistöpihaa tykkiasemineen. Rannikonpuolustuksesta vastasi linnoitettu sektori, johon kuului yli 20 patteria pitkin rannikoita ja saaristoa. Erillinen jalkaväkiprikaati hoiti maapuolustuksen. Ilmasta tulevia hyökkäyksiä varten tukikohdassa oli Täktomin peltoaukeille rakennettu lentokenttä ja 16 ilmatorjuntapatteria.

Hangon tukikohdan komentajana toimi sodan aikana kenraali Kabunov. Kylpyläpuistossa oli venäläisten kenraali Kabanovin hieno ja laaja esikuntakorsu. Korsussa oli kaikkiaan kahdeksan huonetta, mm. radioasema, puhelinkeskus, makuu- ja työhuoneet sekä kylpyhuone.

Kesällä ja syksyllä 1941 Hankoniemen saaristossa käytiin verisiä saaristotaisteluita, joista tunnetuimpia olivat Bengtskärin, Horsön ja Hästön taistelut. Maarintaman taistelut rajoittuivat lähinnä molempien osapuolien voimakkaaseen tykistötuleen. Tykistötuli sytytti paljon metsäpaloja, ja suuret alueet Hankoniemellä paloivat maan tasalle.

Venäläiset tyhjensivät tukikohdan joulukuun alussa 1941 sen jäätyä kauas rintamalinjojen taakse. 23.11.1941 neuvostojoukot aloittivat Hangon tuhoamisen räjäytyksillä. Lisäksi ennen lähtemistään neuvostojoukot miinoittivat laajoja alueita kaupungissa ja kaupungin ympäristössä ja räjäyttivät kaupungin vesihuoltoa palvelleen graniittisen vesitornin 3.12. Neuvostoliittolaiset lähtivät Hangosta saman päivän aikana ja suomalainen pioneeriryhmä ja kiväärikomppania saapuivat kaupunkiin kolmetoista tuntia neuvostoliittolaisten poistumisen jälkeen.

Kadut olivat autioina, romua oli kaikkialla, melkein kaikki ikkunat olivat rikki ja kaikki viralliset rakennukset olivat raunioina. Pienet puutalot olivat selvinneet pienemmillä vaurioilla. Noin 80 prosenttia rakennuksista oli vaurioitunut. Suomen siniristilippu nostettiin valtionkonttorin lippusalkoon 4.12.1941.

Useat sotamuistomerkit sekä säilyneet venäläiset linnoitukset kertovat kaupungin menneestä sotaisesti historiasta myös aivan keskeisimmillä kaupunkialueilla. Hangon museossa ja sen pihamaalla on runsaasti sotaan liittyvää esineistöä.