Näkymä Porin Pohjoispuistoon Raatihuoneen tornista kuvattuna.

Ristikkäispuistot

Kaupunkikeskustan alue koostuu Pohjois- ja Etelärannan alueista, Kivi-Porista, ristikkäispuistoista ja sen varrella olevista arvorakennuksista, vanhasta hautausmaasta ja Käppärän hautausmaasta arvorakennuksineen sekä koulukorttelien alueesta. 

Porin kansallisen kaupunkipuiston erikoispiirteitä ovat historiallinen puistoarkkitehtuuri, ristikkäispuistojen kokonaisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja mustavarisyhdyskunnat. Porin kaupunki on palanut kaikkiaan yhdeksän kertaa, viimeisen kerran vuonna 1852. Uuden paloturvallisuutta korostavan asemakaavan laati vielä samana vuonna lääninarkkitehti G.Th.P. Chiewitz. Keskeisenä ideana oli kaupungin neljään osaan jakavat puistoakselit pohjoisena päätteenään porin ykköspuisto eli Raatihuoneenpuisto. 

Puistoakselit erottuvat kaupunkikuvassa yhä edelleen voimakkaasti. Ne jäsentävät kaupunkitilaa selkeästi ja muodostavat merkittävän viherrakenteen ja viihtyisä ja vetovoimaisen kevyenliikenteen kulkuväylän kaupunkikeskustan sisälle. Puistoakselien varrelle on myös keskittynyt kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta rakennuskantaa. Ristikkäiset puistokäytävät yhdistävät kaupungin keskusta-alueen muut viheralueet toisiinsa. Kaupungin hautausmaat muodostavat yhtenäisen viherrakenteellisen jatkeen Länsipuistolle.