Pikiruukin alue ja karppilampi

Pikiruukin aikaisempi nimi oli Rövarskär eli Ryövärinkari, jonka nimisenä se on merkitty 1700-luvun kartoille. Ryövärinkari oli tuolloin saari Suntissa. Alue on ollut keskeinen kaupungin kauppatoimintojen kannalta 1600-luvun puolivälistä 1700-luvulle ja vielä 1800-luvun puolivälin jälkeenkin. Alueella on sijainnut 1600-1800-luvuilla meritulli.

Pikiruukki perustettiin vuonna 1647. Pikeä valmistettiin 1860-luvulle saakka. 1700- ja 1800-luvuilla Pikiruukissa rakennettiin laivoja pienvalmistuksen lisäksi. Alueella on säilynyt kaksi Krimin sodan aikaista tykkipatteria. Niiden eteläpuolella mäen korkeimmalla kohdalla toimi sodan aikana optinen lennätin, toinen oli Elban luoteispuolella Kaustarinlahden länsirannalla.

1800-luvulla Pikiruukin alue toimi myös kaupunkilaisten ulkoilualueena. Pikiruukin kalliot vetivät vapaa-ajan viettäjiä puoleensa varsinkin juhannusaikana. Pikiruukissa oli myös perunamaa ja mökkejä. Suojeluskunta anoi 1930-luvulla alueen suojelemista, mutta kaupunki hylkäsi anomuksen. Vuonna 1939 alue siirtyi puolustusvoimille. Pikiruukin alue kuului puolustusvoimille toisesta maailmansodasta vuoteen 1996 asti.

Sen jälkeen kasarmialue jäi tyhjilleen. Asekoulu toimi alueella vuosina 1970−1996. Sodan aikana alueella toimi Valtion Lentokonetehtaan moottorikorjaamo. Vuosina 1945−1952 alueella toimi Kenttätykistörykmentti 1:n kolmas patteristo ja 1952−1954 1. Prikaatin patteristo, 1954−1956 erillinen ilmantorjuntapatteri ja 1957−1970 Pohjanmaan ilmatorjuntapatteri. Alueella on edelleen entisiä puolustusvoimien rakennuksia.

Karppilampi

Vuonna 2009 kunnostettu Pikiruukin lampi sijaitsee Vanhasatamalahdentien varrella. Puistoalueeseen kuuluu kunnostettu lampi, johon on istutettu karppeja, pieni saari, jossa on oleskelurakenteita sekä luonnontilaista metsäaluetta.

Karppeja ruokitaan ohjatusti kesäisin ja ruokinta-ajoista ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla.