Kokkolan ja luodon saariston Natura-alueet
Kokkolan kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyvät laajat merelliset suojelualueet: Kokkolan saaristo (14 699 ha) ja Luodon saaristo (14 460 ha). Kokkolan saaristo kuuluu kokonaisuudessaan kansallisen kaupunkipuiston alueeseen ja Luodon saaristosta sen pohjoisin osa (2528 ha). Lisäksi Rummelö-Harrbådan natura-alue (236 ha) sisältyy kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Naturaan kuuluvia alueita on puistossa kaikkiaan 17 224 ha.
Jääkauden merkit näkyvät luonnossa
Rannikko on voimakkaasti suuntautunut luoteesta kaakkoon, muodostaen pitkiä niemiä ja lahtia. Alue on rantaluonnoltaan monipuolinen sisältäen erityyppisiä rantoja jokisuistosta ja hietikoista ulkosaaristoon. Hyvin edustettuja luontotyyppejä ovat mm. boreaaliset lehdot, matalakasvuiset rantaniityt, maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsät sekä Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot.
Silokalliot ovat yleisiä varsinaisessa ulkosaaristossa, sisäosissa moreeni muodostaa pitkänomaisia drumliinimuotoja kalliokohoumien kaakkoispuolelle. Silokallioilla voi nähdä jääkauden merkkeinä luode-kaakko suuntautuneita jään ja kivenlohkareiden uurtamia uria.
Maankohoamisen vaikutus
Nopea maankohoaminen synnyttää kivikoista uusia luotoja ja saaria ulkosaariston edustalle ja kuroo umpeen matalia lahtia sisäsaaristossa synnyttäen kuroutumajärviä, kluuveja. Ulko- ja keskisaariston pienet saaret ja luodot ovat avoimia ja tärkeitä merilintujen pesimäalueita. Pesimälajistoon kuuluu mm. ruokki, luotokirvinen, haahka, merikihu, merihanhi, räyskä, selkälokki sekä nauru- ja pikkulokkikoloniat. Metsäisten saarten pesimälajistoon kuuluvat mm. merikotka, harvinaistunut riekko ja pilkkasiipi. Harmaahylkeet, itämerennorpat ja saukot ovat ulkosaariston näkyvimpiä nisäkkäitä.
Luonteenomaista suurten saarien sisäosille ovat monipuoliset lehtometsät. Koivu ja pihlaja ovat näiden metsien varhaisten sukkessiovaiheiden puuston valtalajit. Aluskasvillisuus on rehevää, alueella esiintyy laajoja metsäalvejuurilehtoja ja esimerkiksi kielo- ja isotalvikkikasvustoja. Rantoja reunustaa tavallisimmin harmaaleppävyöhyke, rehevimmillä paikoilla esiintyy tervaleppää. Ulkosaariston louhikkorannoilla tyyppimaisemaa ovat tyrnipensaikot. Kasvillisuudessa on monia Pohjanlahdelle endeemisiä lajeja, kuten perämerensilmäruoho ja pohjanlahdenlauha.
Loppukesän monilajiset rantaniityt muuttavat karun maiseman kaikissa väreissä kukkiviksi väriläiskiksi. Saaristossa on useita saaria, joiden luonnonhoidossa hyödynnetään lampaiden laidunnusta.
