Mäntykankaan puutarhakaupunki-ideologiaa
Vuoden 1665 kaavoitettu kaupunkialue riitti kaupunkilaisten rakentamistarpeisiin aina 1760-luvulle asti, jolloin kaavoitettiin kolme korttelia lisää vanhemman ruutukaava-alueen pohjoispuolelle eli nykyisen Antti Chydeniuksen kadun pohjoispuolelle. Vaikka muita laajennuksia kaava-alueeseen ei tehty, useat kaupunkipalot uudistivat kaupunkia. Kaupunki laajeni vuosina 1886 ja 1901 yhdellä korttelirivillä länteen.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kokkolaan alkoi saapua uusia vaikutteita. Tapahtui yhteiskunnallista heräämistä ja kaupunkisuunnitteluun tuotiin puutarhakaupunki- ideologian mukaisia vaikutteita, jotka vietiin käytäntöön Mäntykankaan kaavoituksessa. Samalla käynnistyi ensimmäinen merkittävä Kokkolan kaupunkimaisesti rakennetun alueen laajeneminen. Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin laatima asemakaava vahvistettiin Mäntykankaalle vuonna 1909.
Aukiot kohtauspaikkoina
Uusi kaava laadittiin puutarhakaupunki-ideologian periaatteita noudatellen. Vapaamuotoinen topografiaa noudattava katuverkko on kaavoitettu Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluideoiden mukaisesti. Neristanin ruutukaava-alueelta tulevat kadut hajautuvat viuhkamaisesti kohti länttä ja katujen risteyksiin on avattu pienet aukiot kaupunkilaisten kohtauspaikoiksi.
Vaikka Mäntykangas on pääosin rakennettu asuinalueeksi, rakennettiin sinne myös muutamia julkisia rakennuksia, kuten arkkitehtuurikilpailun tuloksena Ivar ja Valter Thoménin suunnittelema Renlundin kansakoulu sekä Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin suojeluskuntataloksi suunnittelema Vartiolinna. Alueen maamerkkinä toimii Selim Arvid Lindqvistin suunnittelema vesitorni. Mäntykankaan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde.
Katariinantori
Katariinantoriksi ja Katariinanpuistoksi kutsuttu puistoalue sijaitsee Torikadun varrella Vartiolinnan edustalla, aivan vanhan vesitornin kupeessa. Katariinantori on yksi kaupungin edustusviheralueista ja sen kesäkukkaistutukset ihastuttavat runsaudellaan.
Puistossa sijaitseva taiteilija Karl G. Nylundin Hylkeet-veistos on vuodelta 1970. Patsas ja suihkulähde on lahjoitettu kaupungin 350-vuotisjuhliin. Puistossa sijaitsee myös keskipohjalaiselle jalkaväkirykmentti 29:lle pystytetty muistomerkki.
