Historiallinen Englanninpuisto
Suntin vartta astellessa voi aistia kaupungin historiaa…
Upea historiallinen Englanninpuisto sijoittuu Suntin varteen keskusta-alueen ja meren välille. Suntin rannat muodostavat Kokkolan suosituimman kevyen liikenteen väylän, joka samalla sitoo kaupungin merenrantaan. Väylä on kansallisen kaupunkipuiston sinivihreä reitti merelle.
Maankohoamisen vaikutus
Englantilainen puisto eli Englannin puisto perustettiin 1895 entisen tervatorin paikalle. Tervan suuren syttymisvaaran ja maan kohoamisen takia satamatoiminnot jouduttiin siirtämään Halkokarille kauemmaksi kaupungista. Maankohoamisen vaikutus näkyy myös Englanninpuiston historiassa.
Puisto nimettiin Englanninpuistoksi, sillä sinne on sijoitettu englantilainen tykkivene eli barkassi. Vene on Krimin sodan ajoilta, jolloin englantilaiset yrittivät maihinnousua Halkokarin rannalla, kokkolalaiset torjuivat hyökkäyksen. Puiston suunnitteluun osallistuivat kaupunkilaiset itse ja sinne istutettiin ainoastaan kotimaisia puita. Tavoitteena oli mahdollisimman luonnontilainen puisto. Englanninpuiston kauneus piileekin sen historiassa ja tunnelmassa.
Uusi pususilta
Vuonna 2020 Englanninpuistoon rakennettiin hulevesiaihe, jonka siltarakennelma markkeeraa aiemmin alueella sijainnutta Pususiltaa. Uuteen pususiltaan voi kiinnittää rakkauslukon.
Hulevesialueen yhteyteen pystytettiin Kokkolan perustajan Kustaa II Adolfin puinen veistos, jonka tekijä on kuvanveistäjä Ulla Haglund.
Puurokari
Puurokarilla Suntin varressa, nykyisen Hollihaan kaupunginosan laitamilla sijaitsi kaupungin ensimmäinen meritulli. Tullirakennuksesta on maininta jo vuodelta 1658. Puurokarin kallioiden länsipuolella on nykyäänkin nähtävissä kivirakennelmia. Ne ovat ilmeisesti kuitenkin uudemmalta ajalta.
Kaupungin perustamisen aikoihin 1600-luvun alkupuolella Puurokari oli pieni kalliosaari Suntissa. Kari kasvoi ajan kuluessa kiinni mantereeseen maankohoamisen seurauksena. Alun perin seutua kutsuttiin nimellä Puro-kari vierestä virtaavan puron mukaisesti. Ilmeisesti nimi on ihmisten suussa taipunut myöhemmin nykyiseen muotoonsa. Puurokarin ohi virtaavan puron yli rakennettiin silta Suntin suuntaisesti. Siltaa kutsuttiin nimellä Pususilta.
Koska maankohoamista tapahtui voimakkaasti, täytyi niin meritullia kuin muitakin satamatoimintoja siirrellä toistuvasti. 1700- luvulla meritulli siirtyi Ryövärinkarille eli Pikiruukkiin. Sieltäkin se siirrettiin melko pian Sannanrannalle saakka. Talvisin alueella saattaa nähdä pulkalla mäkeä alas huristelijoita. Kerrotaanpa itsensä J. V. Snellmanninkin nuorena poikana hiihdelleen rinteitä alas Puurokarin rinteitä.
