Kylpyläpuisto – historian havinaa Hangossa
Jo varhaisessa vaiheessa Hankoon päätettiin perustaa kylpylä, jotta uuden kaupungin kassaan tulisi tuloja myös kesäisin. Hankoon perustettiin merikylpylä v. 1878 ja se johti myös huvila- ja täysihoitolapalstojen sijoittamiseensen ympäristöön. Palstat ryhmiteltiin kahteen osaan kylpylän länsi- ja itäpuolelle, Tammisaareen johtavan maantien, nykyisen Appelgrenintien varrelle.
Vuoden 1900 asemakaavassa luotiin perusta kylpyläpuiston rautatiehen rajautuvan pohjoisosan huvilarakentamiselle (Kolmannen kaupunginosan huvila-alue). Kylpyläelämä toi monille paikkakunnille ensimmäiset turistit, ja pian myös huomattiin, että nämä pitempi- tai lyhyempiaikaiset asukkaat myös vilkastuttivat paikkakunnan elämää. Ajan tunnetuimmat taiteilijat esiintyivät Hangossa, mm. kylpylän vieressä olevalla esiintymislavalla. Myös valtiomiehet, ruhtinaat, kreivit ja paronit kävivät kaupungissa.
Hangon kylpyläpuiston ensimmäiset palstat huutokaupattiin v. 1880 ja niiden vilkkain rakennusaika oli saman kymmenluvun jälkipuoliskolta 1890 –luvun alkuun. Osa palstoista oli epäsäännöllisen muotoisia ja kaikki noudattelivat polveilevan maantien muotoa. Vuonna 1897 huvila-aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa (Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue).
Huviloita rakennuttivat varakkaimpien hankolaisten lisäksi myös muualla asuvat; kaukaisimmat rakennuttajat olivat pietarilaisia. Koska palstat sijaitsivat kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella, niitä ei koskenut kaupungin rakennusjärjestys. Tämä yhdessä rakennuttajien varallisuuden kanssa mahdollisti suurten, kaksi- tai jopa kolmikerroksisten puutalojen rakentamisen.
Osa huviloista on tunnettujen arkkitehtien, mm. Theodor Höijerin ja Waldemar Aspelinin suunnittelemia. Rakennuksissa on piirteitä esimerkiksi sveitsiläis-, nikkari- ja ns. muinaispohjoismaisesta tyylistä sekä jugendista. Alueella on myös useita ainakin osaksi teollisesti valmistettuja huviloita. Hangon Höyrysahan ja Puusepäntehtaan rakennusmestarit tekivät myös huviloiden piirustuksia.
Kylpyläpuisto muodostaa valtakunnallisesti ainutlaatuisen huvilakokonaisuuden, joka heijastaa kylpyläkulttuuria ja on säilynyt varsin hyvin.
Kylpyläpuiston täyshoitolat
Kylpyläpuiston suuret huvilat säästyivät lähes kokonaan talvisodan pommituksilta. Huviloita käytettiin sekä vakituisina asuntoina että kesävieraiden majoittamiseen. Niitä huviloita, joita nykyään käytetään täysihoitoloina, ei Villa Dorista ja Puistopensionaattia lukuun ottamatta kutsuttu ennen sotia täysihoitola–nimikkeellä, mutta niidenkin huoneita käytettiin majoittamiseen.
Tämän päivän pensionaatit aloittivat toimintansa vasta 1950 –luvulla. Suuret puurakennukset torneineen, parvekkeineen ja lisärakennuksineen muodostavat tänään melko ainutlaatuisen täysihoitolamiljöön. Niiden ihastuttavaa tunnelmaa korostaa vielä niiden sijainti luonnonkauniissa kylpyläpuistossa, kallioluodot sekä aavalle merelle tai rantalahdelle avautuva näköala.
Rakennuksia on korjattu useaan otteeseen, ensiksi silloin, kun kiinteistö ostettiin ja pienempiä korjauksia on tehty vuosittain. Pensionaattien ulkovuorauksia on uusittu ja sisätiloissa on mm. tapetoitu ja korjattu suihkutiloja. Kylpyläpuiston suuret huvilat ja pensionaatit ovat säilyttäneet varsin hyvin alkuperäiset ulkoasunsa ja ovat Hangon keskusta-alueen helmiä.
Lue lisää Kylpyläpuiston huviloista täältä!
Tennis
Hanko on ollut Suomen ensimmäisiä paikkoja, jossa pelattiin tennistä jo 1880-luvulla. Tenniksen pelaamisesta tuli suosittu harrastus kylpylävieraiden keskuudessa ja ruohopeitteiset lawntenniskentät sijaitsivat samalla paikalla kuin nykyiset massakentät eli Kasinon ja Plagenin uimarannan välisellä kankaalla Kylpyläpuistossa.
Hangon tenniskerho perustettiin 1911 ja aluksi sen toiminta oli vain kylpylävieraita varten. Tenniskilpailuja on alettu järjestää 1900-luvun alusta lähtien. Hangon tennisviikot saivat alkunsa 1914 Tennisliiton mestaruuskilpailuista ja tennisviikkojen järjestäminen on jatkunut sotavuosia ja niitä seuranneita jälleenrakennusvuosia lukuun ottamatta näihin päiviin saakka.
Tennis kuuluu oleellisesti Hangon kesään ja osaksi Kylpyläpuistoa.
Hangon tenniskerho ry pyörittää toimintaa; huolehtii kenttien ylläpidosta ja varauksista ja järjestää opetustoimintaa ja kilpailuja. Seuran jäsenmäärä on noin 400 henkeä, ja seura onkin Suomen 10 suurimman tennisseuran joukossa. Hyvin hoidetut kentät ja palvelut HTK ry:n klubirakennuksessa kokoavat niin hankolaiset kuin kesävieraatkin liikunnallisen harrastuksen pariin.
