Merestä noussut Trullevinniemi

Trullevi on merestä noussut n. 5 km pitkä ja kapea niemenkärki. Alueen arvokkaita luontokohteita ovat pirunpelto sekä maankohoamisen myötä muokkautuneet rantaniityt ja fladajärvet. Nisulanpotti on linnuston suosima pesimäpaikka. Trullevissa viihtyvät hylkeet, liito-orava ja siili.

Trullevin suosittu retkeilyreitti (12,9 km) lähtee aivan keskustan tuntumasta ja kulkee aina Trullevinnokkaan saakka. Talvella reitillä on suosittu retkihiihtolatu. Alueella on kaksi yleistä uimarantaa; Punakallio ja Valkohieta.

Trullevin pirunpelto

Trullevin Pirunpellon luonnonsuojelualue perustettiin 2021. Alueen laajuus on 20,4 ha. Pirunpelllon useiden hehtaarien laajuinen huuhtoutunut kivikko Trullevinniemen korkeimmalla kohdalla on Kokkolan rannikon näyttävimpiä pirunpeltoja.

Maan kohotessa rantavoimat ovat huuhtoneet hienoaineksen ja kivikko on säilynyt yli tuhatvuotisen historiansa ajan kasvittomana. Pirunpeltoa reunustavat vanhat ja monimuotoiset maankohoamisrannikon sukkession loppuvaiheen havumetsät, joissa on runsaasti lahopuustoa. Alueella voi tavata vanhojen metsien kääpälajeja ja mm. liito-oravakanta on vahva. Aluetta monipuolistavat karut kalliot ja rantojen leppävyöhykkeet.

Pirunpellon kivikkoon Trullevin ulkoilureitin varrella pääsee tutustumaan läpi vuoden.

Nisulanpotti

Nisulanpotin luonnonsuojelualue perustettiin Kokkolan kaupungin 400 vuotisen taipaleen tekona. Alue on noin 12,5 ha laajuinen ja on osittain kansallisen kaupunkipuiston alueella.

Nisulanpotti on merestä kuroutunut noin 3-4 ha laajuinen flada, jonka yhdistää mereen lyhyt puroyhteys. Aika ajoin nouseva merivesi ulottuu edelleen Nisulanpottiin saakka. Kun yhteys mereen maankohoamisen seurauksena joskus tulevaisuudessa katkeaa, muuttuu flada täysin suolattomaksi kluuvijärveksi.

Fladan puroyhteyttä mereen on kunnostettu, koska järvi on tärkeä kalojen lisääntymisalue. Kevätkutuiset kalat, kuten ahven ja särkikalat, mutta erityisesti hauki, nousevat jäiden lähdettyä fladoihin kutemaan. Rehevissä fladoissa vesi lämpenee nopeammin kuin meressä, joten poikasten kehittyminen on nopeaa. Fladoja, ja niiden kehityksen seuraavaa vaihetta, kluuvijärviä, kutsutaankin kalojen lastenkamareiksi. Nisulanpotilla pesii myös mm. joutsen, kurki ja vesilintuja. Alueen metsät ovat reheväpohjaisia lehtoja ja kuusikoita, joissa elää vahva liito-oravakanta. Siellä täällä luonnon monimuotoisuutta lisäävät vanhat niityt ja kulttuurikasvit.

Tähyä merelle lintutornista

Trullevinniemen pohjoiskärjen kalasatamassa on lintutorni, josta pääsee ihailemaan laajaa saaristoa ja avomerta kansallisen kaupunkipuiston ytimessä. Tornista näkee useita valo- ja merkkimajakoita ja se onkin suosittu näköalapaikka ja myrskybongareiden kohde. Se on myös kanta-Kokkolan mannerrantojen harvoja paikkoja, missä voi nähdä todellisia ulkosaariston lintulajeja, kuten haahkoja, ruokkeja tai riskilöitä. Myös merilintujen muutto on toisinaan näyttävää.

Etäisyyksien vuoksi kiikari tai kaukoputki on suositeltava varustus. Kalasatamasta löytyy myös yleisö-vc (kuivakäymälä), tulentekopaikka ja veneenlaskuluiska.