Suuri Savontie
Historiallisilla teillä on suuri merkitys osana kulttuuriympäristöä. Teiden arvo liittyy niiden rakenteisiin, asemaan maisemassa sekä välilliseen vaikutukseen esimerkiksi talouteen ja kulttuuriin. Suuri Savontie mainitaan jo vanhassa Suomen teiden luettelossa, jonka 1550-luvulla laati Kustaa Vaasan sihteeri Jaakko Teitti. Tien synty liittyi kiinteästi Olavinlinnan rakentamiseen, mikä alkoi vuonna 1475. Linnan rakentaminen synnytti tarpeen luoda tieyhteys Hämeenlinnasta Savonlinnaan. Reitti kulki Hämeenlinnasta Hollolan, Heinolan, Mikkelin ja Juvan ja Rantasalmen kautta Savonlinnaan. Keskiajalta periytyvien säädösten mukaan maantie oli aluksi oltava kymmenen kyynärää eli noin kuusi metriä leveä. Vuonna 1883 leveydeksi määrättiin 17 kyynärää – n. 10 metriä. Suuren Savontien ja sen siltojen hoito kuului talonpoikien tehtäviin vuosisatojen ajan.
Vanhan Savontien veneyhteys kulki Sepänniemestä Niemelän kartanon rantaan. Vuonna 1790 saatiin ensimmäinen lauttasilta Kymijoen yli.
Heinolan residenssin perustamisen jälkeen tietä siirrettiin siten, että lauttasilta kulki Sepänniemestä nykyisen sataman kohdalle lauttasiltana ja siitä Perspektiivin keskilinjaa pitkin Seminaarin mäelle. Varsinainen ensimmäinen kiinteä silta valmistui 1824 kosken yli, nykyisen maantiesillan kohdalle. Sillan rakentamisen yhteydessä etelärannan niemi katkaistiin kanavalla, mikä synnytti keinotekoisen saaren, Siltasaaren.
Nykyinen Savontie -niminen katu alkaa Rantapuistosta, sivuaa toria ja jatkuu pohjoiseen Laaksokadulle saakka. Kadun linjaus noudattaa Suuren Savontien kolmatta reittiä kaupungin keskustan läpi.
Vuonna 1938 Savontie määrättiin valtatieksi Vierumäeltä Savonlinnaan. Valtatie 4 kulki pitkään Heinolan keskustan läpi. Moottoritie ja uusi Tähtisilta rakennettiin 1993 jälleen uudelle sijainnille ja Heinolan legendaariset ruuhkat helpottivat.
