Salomaa ja Sataojan luonnonsuojelualue

Heinolassa kaupunkipuiston luonto on erittäin monimuotoista sisältäen harjuluontoa, erämaisia kallioseutuja, salomaalampia, rikaslajisia puronvarsikorpia ja laajoja lehmusmetsiköitä.

Heinolan Salomaa on erämaa kaupungissa. Erämaajärvien jylhyys ja karuus sekä lehtolaikkujen rehevyys vaihtelevat pienellä alalla.

Useat uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia jalopuista.  Vanhat lehti- ja havulahopuut sekä kolopuut lisäävät merkittävästi luonnon monimuotoisuutta.  Sisämaan lehtokeskuksissa sijaitsevat lehtoalueet ovat erityisen arvokkaita suojelukohteita, sillä lajien ja yksilöiden leviäminen alueelta toiseen on lehtokeskusten alueella todennäköisempää kuin etäällä toisistaan sijaitsevilla kohteilla. Sataojan purolaaksossa sijaitseva luonnonsuojelualue on yksi näistä arvokkaista biotoopeista ja Rautjärven länsipuolella sijaitsee luontotyyppinä suojeltu Kuikkavuoren lehmusmetsikkö.

Kasviharrastajat tuntevat Heinolan Mataraniemen ja Mäyrämäen monien harvinaisuuksien kasvupaikkana. Alue kuuluu sekä valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan että Natura 2000 verkostoon ja on myös arvokas lintuharrastajien alue. Rehevistä ja puustoltaan vanhoista metsistä löytyy mielenkiintoinen pesimälinnusto. Maitiaislahden pohjukassa on uhanalaisen naurulokin pesimäyhdyskunta.

Rautjärvi ja Venejärvi ovat ympäristöineen maakunnallisesti arvokkaita pienvesiä. Järvet muodostavat urheilukalastusalueen: Rautjärveen ja Venejärveen istutetaan arvokalaa. Kalastukseen tarvitaan erillinen, maksullinen kalastusalueen lupa.

Retkeilijöitä lehtometsässä, etualalla saniaisia
Retkeilijöitä Sataojan luonnonsuojelualueella vuonna 1963. Sataojan lehto suojeltiin vuonna 1961 ja sen pinta-ala on n 4 ha.

Reumasäätiön sairaala

Salomaan alueella, on toiminut huippuluokan erikoissairaala, joka on nauttinut kansainvälistäkin mainetta.

Lomaliiton rakennuttama reumasairaala rakennettiin komeaan harjumaastoon Maitiaislahdelle. Rakennuksen valmistuivat vuonna 1951.

Reuman arkkitehtuurin ja sijoituspaikan taustalla vaikuttivat kansainväliset sairaalasuunnitteluvirtaukset. Henkilökunnan askelten säästäminen, modernit tartuntoja ehkäisevät hoitomenetelmät, erikoissairaaloiden lisääntyminen sekä rakennustekniikan kehitys johtivat 1900-luvun alussa uudenlaisen rakennustyypin, blokkisairaalan syntyyn. Matalien paviljonkien sijasta osastot koottiin päällekkäin. Samalla hoitolaitoksille alettiin etsiä aikaisempaa rauhallisempia ja inhimillisempiä ympäristöjä, kuten puistoja. Blokkisairaala ei kotiutunut Suomeen sellaisenaan vaan siihen yhdistettiin paviljonkisairaalan ominaisuuksia. Reuma ilmentää hyvin suomalaista sekajärjestelmää: se käsittää kymmenkerroksisen, erilaisille toiminnoille siipimäisesti jaetun sairaalaosan sekä asuntolan ja lääkärien asuinrakennukset. Rakennukset on sidottu monumentaaliseksi, ilmeikkääksi, luontevasti maastoon sijoitetuksi kokonaisuudeksi. Reuma oli toinen arkkitehti Martti Välikankaan kolmesta suuresta sairaalahankkeesta. Reumaa edelsi sitä suuresti muistuttava Savonlinnan keskussairaala ja seurasi Kätilöopisto.

ilmakuva entisestä reumasairaalasta
Salomaa-alueen pohjoisosassa sijaitsee Heinolan entinen Reumasäätiön sairaala. Rakennuksen sijoituspaikka ja arkkitehtuuri kuvastavat 1950-luvun modernin sairaalarakentamisen ihanteita.