Kasarmipuisto – Sotilashistoriaa läänin pääkaupungissa
Keskustan kyljessä sijaitseva vanha kasarmialue ilmentää Kuopion pitkää historiaa sotilastoiminnan paikkana aina Ruotsin vallan ajalta lähtien. Kuopion kasarmi rakennettiin 1880-luvulla Hatsalan alueelle, jolla jo 1710-luvulla sijaitsi Savon jalkaväkirykmentin Kuopion komppanian kapteenin virkatalo. Tarkk’ampujapataljoonia perustettiin läänien pääkaupunkeihin kaikkiaan kahdeksan ja niiden puukasarmit rakennettiin samoihin aikoihin samoin piirustuksin.
1900-luvun alussa alueelle sijoitettiin venäläistä sotaväkeä, jolloin puiset asuin- ja kasarmirakennukset saivat seurakseen venäläisten rakentamat punatiilirakennukset. Osa näistä sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolisella kasarmialueella, kuten asekoulun rakennus, joka vuonna 1918 sisällissodan jälkeen toimi punaisten vankileirinä. Alue oli 1950-luvulle eri nimisten rykmenttien käytössä ja 1960-luvulle saakka kasarmeilla toimi Pohjois-Savon prikaati. Viimeisinä sotilastoimintaa alueella edustivat 1970 saakka asekoulu sekä Kuopion varuskunnan upseerikerho vuoteen 1980.
Varuskunnan merkitys Kuopiolle oli suuri paitsi kaupunkikuvallisesti, väkimäärän kasvattajana, tulonlähteenä, sekä soittokunnan myötä myös musiikkielämän rikastuttajana. Aikalaiset muistavat, kuinka hevoset vietiin kasarmilta virkistäytymään läheisen Valkeisenlammen rannalla sijainneille uitto- ja juottolaitureille. Pataljoonan sairaala toimi Puistokadun toisessa päässä nykyisen Itä-Suomen hovioikeuden paikalla. Alueen siirryttyä kaupungin omistukseen kasarmialueen puistot avattiin virkistyskäyttöön ja rakennuksiin sijoitettiin kaupungin toimintoja. Tark’ampujapataljoonan päävartion rakennuksessa toimii nykyisin Kuopion sotaveteraanimuseo. Arkkitehtuurin ohella vehreällä kasarmialueella voi ihastua alueen upeaan vanhaan puustoon.
Kuopion kasarmialueen kokonaisuus, johon kasarmipuisto sisältyy, kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009).
