Hurmaava Harjupuisto

Heinolanharju alkaa Urheiluopistonkankaalta Vierumäeltä, suuntautuu pohjoiseen selkeänä selänteenä, katkeaa Jyrängönvirran kohdalla ja päättyy Lusiin. Se on syntynyt mannerjäätikön pohjalla olleeseen tunneliin, jota pitkin soraa ja hiekkaa on kovassa paineessa ensin kulkeutunut Urheiluopistonkankaalle ja siitä edelleen Heinolaan. Tällaista harjua nimitetään syöttöharjuksi.

Harjupuisto on yksi maamme varhaisimmista kaupunkipuistoista. Kirkon ympärille oli jo 1850-luvulla istutettu pieni puistikko, jota laajennettiin Heinolan harjulle 1860-luvulla. Puisto ulottui 1900-luvun vaihteessa Kirkkolampeen saakka.

Nykyisin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat harjualueet yhdistävät kaupungin keskustan ja kirkonkylän sekä tarjoavat luonnossa liikkujille pääsyn myös kaukaisemmille reiteille. Harjupuisto liittyy etelässä maisemallisesti Jyrängönvirtaan ja sen ylittäviin rautatie- ja maantiesiltoihin. 340 metriä pitkä rautatiesilta vuodelta 1932 korkeine graniittipilareineen on merkittävä kaupunkikuvallinen kiintopiste.

Harjupaviljonki

Puiston korkeimmalle kohdalle, kaupunkilaisten ja kylpylävieraiden kävelyretkien kohteeksi ja musiikkitilaisuuksien järjestämispaikaksi rakennettiin harjupaviljonki vuonna 1900. Paviljongin arkkitehtuurissa kansallisromanttiseen jugendiin on yhdistetty voimakkaita vaikutteita itämaisesta rakennustaiteesta. Paviljongin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Andersin – Jung – Bomansson.

Paviljongin kahvilalla on ollut useita yrittäjiä vuosien saatossa, mm. paikallinen Lotta Svärd -yhdistys ja leipuri Lindblad. Eräs rakkaimmista lienee herkkusuiden rakastama rouva Tilda Maneliuksen kahvila, missä kahvi oli hyvää, vehnäset tuoreita ja henkilökunta palvelualtista. Rouvan motto olikin: Mikä kannattaa tulla tehdyksi, kannattaa tulla hyvin tehdyksi. Paviljongilla saa nykyisin herkullisia vohveleita.

Vesitorni

Vesitornit ovat monessa kaupungissa merkittävä osa kaupunkikuvaa. Näin myös Heinolassa, missä punatiilinen vesitorni harjun laella on kaupunkikuvallinen maamerkki.

Suomen ensimmäiset vesitornit oli rakennettu tehtaiden yhteyteen sammutusjärjestelmiksi, mutta ensimmäinen varsinainen vesitorni rakennettiin Hankoon vuonna 1910.

Heinolan vesitorni lukeutuu viime sotien jälkeen rakennettuihin monitoimitorneihin, joihin tuli vesisäiliöiden lisäksi muitakin tiloja, kuten asuntoja ja toimistoja. Heinolan 1952 rakennetussa vesitornissa on vesisäiliön lisäksi toimistoja ja näköalakahvila ylimmässä kerroksessa.

Frisbeegolf

Heinolan harjulla sijaitsee yksi Suomen parhaista frisbeegolfradoista Heinola DiscGolfPark World. Radalla on 20 kaiken ikäisille ja tasoisille sopivaa väylää, jotka on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Retkeilyreittejä

Kansallisesta kaupunkipuistosta voi lähteä myös pidemmälle vaellukselle. Kaupunkipuistoon kuuluvalta Pyssyharjulta lähtevä Ilvesreitti on valaistu 12 km pitkä ulkoilureitti Heinolan keskustan ja Vierumäen välillä. Talvisin reitti on hiihtokäytössä.

Myös Juustopolulle pääset kansallisesta kaupunkipuistosta. Se on vanha yhdysreitti Heinolasta Vuolenkoskelle, joka myötäilee Kymijoen vesistöjä, mutta kulkee enimmäkseen metsän suojassa. Reitillä on mittaa noin 18 km.