Heinolan sillat

Vaatii hieman uskallusta kävellä pitkin Jyrängönkosken ylittävää huimaa rautatiesiltaa. Sillan kivipyloneita ja teräsrakenteita Heinolassa kävijät ovat kuvanneet jo vuosikymmeniä. Vankityövoimalla rakennettu silta oli valmistuessaan Suomen pisin. Rautatiesillan pääjänteen muodostaa 70-metrinen teräskaari ja sillan korkeus vedenpinnasta kaaren huipun kohdalle on 15 metriä. Pituutta sillalla on 337 metriä.

Radan vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta 1932, tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahden kautta Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonka päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet huipentuivat Heinolan rautatieasemalla. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti P. E. Svinhufvud. Heinolaan oli radan avaamisesta 1932 alkaen matkustajaliikennettä 26. toukokuuta 1968 asti. Matkustajaliikennettä hoidettiin 1950-luvulta alkaen Dm7-sarjan junilla eli Lättähatuilla.

Suomessa on nykyisin yli 2300 rautatiesiltaa. Heinolan rautatiesilta on Väyläviraston museosilta, yksi 12 sillasta, jotka väylävirasto on valinnut arvokohteiksi. Perusteena avokohteeksi nimeämiselle ovat ratayhteyden historiallinen merkitys ja sillan merkitys sillanrakennustekniikan kannalta. Myös alkuperäisten rakenteiden säilyneisyys ja sillan edellytykset säilyä kunnossa ovat perusteina arvokohteiden listalle pääsyyn.

Vähäliikenteisen rataosan kuljetusmäärät ovat vähentyneet vuosien saatossa, mutta edelleen rata on puuteollisuuden kuljetuksille keskeinen. Myös mahdollisuuksia henkilöliikenteen palauttamiseen rataosuudelle tutkitaan.

Päätyipä Heinola maanteineen ja siltoineen myös kansanveisuun. Kielentutkija Carl Axel Gottlund talletti seuraavat sananparret Juvan kirkolla talvella 1823 harhailleelta ristiinalaiselta ”miero-ukko” Yrjö Hirvoselta:

Ompa silta siihen suatu,

Käsi-puut on kahden puolen.

Muantiekin on mainittava

Jylkishen Jyränköhön,

Jossa Herrat Hevosillaan

Vaunuillansa vaeltaavat.

Siitä suuri Suomenkansa

matkojansa matkustaapi,

Asioita ajelloopi.

Siltasaari

Keskellä Jyrängönkosken vuolainta virtaa on kulttuurihistoriallisesti arvokas Siltasaari. Saaressa sijaitsi kauppias Lindholmin viinapolttimo, ja myöhemmin kauppias Helander rakennutti saareen kodin, jonka ympärille levisi rehevä puutarha. Kookas päärakennus tuhoutui vuoden 1941 pommituksessa, mutta rakennuksesta on kivijalka jäljellä. Tuulahduksen keskieurooppalaista kahvikulttuuria Heinolaan tuo pommituksilta säästyneessä saunarakennuksessa toimiva kahvila.