Koroistenniemi

Jo vuonna 1905 muinaismuistoalueeksi rauhoitettu Aurajoen ja Vähäjoen väliin jäävä Koroistenniemi on yksi kansallisen historiamme merkittävimmistä paikoista. Turun syntymä- tai perustusajankohdasta kiistellään edelleen, mutta varmaa on, että vuonna 1229 piispanistuin määrättiin siirrettäväksi Nousiaisten Moisiosta otollisempaan paikkaan Aurajoen suulle. Nykyisen Turun kaupungin kehitys on katsottu saaneen alkunsa Koroisista, josta tuli Suomen kirkollinen ja maallinen hallintokeskus.

Koroistenniemellä oli hyvät ja suojaisat kansainväliset ja maansisäiset kulkuyhteydet, kiinteää asutusta ja kauppapaikka. Silloisessa merenlahdessa sijainneelle niemelle pääsi purjehtien ja paikka oli helposti puo-lustettavissa. Turvallisuuden vuoksi kirkon lisäksi paikalle rakennettiin jykevä piispanlinna ja vallihaudat. Paikalla olleeseen kirkkoon on haudattu kolme piispaa, jotka olivat käytännössä myös koko Suomen hallitsijoita. Viimeinen Koroisista leposijansa saanut piispa, Catillus kuoli vuonna 1286. Aura- ja Vähäjoenlaakson keskuspaikan muistumina ovat kirkon, piispanlinnan ja kastarin perustat sekä yli 300 haudan hautausmaa. Lähiympäristössä olevat Maarian ja Kaarinan kirkot sekä rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot kertovat seudun olleen kulttuurisesti erittäin merkittävää aluetta.

Koroistenniemen ketoalueen kasvit kertovat alueen pitkään jatkuneesta kulttuurivaikutuksesta. Mahdolli-sesti ravintona käytetyt mäkikaura ja ahdekaura ilmaisevat paikalla olleen rautakautisen asuinpaikan. Perinteisenä lääkekasvina tunnettu heinäratamo on myös merkki alueen esihistoriallisesta asutuksesta. Aurajoen pohjoispuolella, muinaismuistoalueen välittömässä yhteydessä on Koroisten maatila ja joen ete-läpuolella, yo-kylän edustalla on vuokrattavia viljelypalstoja. Käytössä olevat viljelyalueet ja paikoin säilyneet avo-ojat ovat kaupunkioloissa erittäin arvokkaita ja tuovat ympäristöön miellyttävää vaihtelua ja maaseutumaisuutta.