Täys kymppi
Kymmenes kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen päätöksellä Kokkolaan 3.7.2020.
Kokkolan rooli kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa on säilyttää kertomus maanviljelyksestä, kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä eläneen maankohoamisrannikon pikkukylän kasvusta laivanrakennuksen, tervanpolton ja kaupan avulla vireäksi, kansainväliseksi kauppakaupungiksi, joka synnytti oman sivistyneistönsä ja kaupunkiporvaristonsa.
Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteinä ovat merellisyys, maankohoaminen ja historialliset elementit, kuten elinkeino- ja asutushistoria sekä kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säilyneisyys.
Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston alueen pinta-ala on noin 19 830 hehtaaria, josta maa-alueita on 1 215 hehtaaria ja vesialueita 18 615 hehtaaria.
Historian kerrokset kaupunkikuvassa
Meren läheisyys synnytti merenkulkija-, kauppias- ja porvarissuvut, jotka kehittivät kaupungin kulttuuri- ja sosiaalista elämää. Heidän mukanaan kaupunkiin tulleet vaikutukset näkyvät yhä muun muassa kaupungin kaavoituksessa ja rakennuskulttuurissa. Uudet ideologiat, kuten puutarhakaupunki-ideologia ja julkiset, kaikkien käytössä olevat puistot, löysivät tiensä Kokkolan seudulle jo varhain.
Madaltuva ja kivinen rannikko synnytti Kokkolan edustalla useita majakoita, loistoja ja pookeja, jotka kertovat omaa tarinaansa merialueen historiasta. Veden alla on lähes kartoittamaton hylkypuisto, ja tervanpolton sekä tervakaupan jäänteet ovat nähtävissä rannoilla ja vanhoilla satama-alueilla.
