”Hymyilee kuin Hangon keksi”
Tämä Hangon vanhan keksitehtaan mainoksesta tuttu lausahdus tulee varmasti monelle ensimmäisenä mieleen Hangosta puhuttaessa. Hangossa meri ja siihen liittyvä moninainen historia ovat aina vahvasti läsnä. Pitkät hiekkarannat, maalaukselliset männiköt ja avokalliot houkuttelevat seuraamaan rantaviivaa ja tähyilemään ulkosaaristoon. Aikojen kuluessa kauppa- ja kalasatama on kehittynyt huvivenesatamaksi. Merenkulkijat ovat hakanneet Hangon edustan saarien silokallioon nimimerkkinsä ja viestinsä, vanhimmat niistä ovat keskiajalta. Kylpyläpuiston huvila-arkkitehtuuri ja kasino muistuttavat 1800- ja 1900-luvun vaihteen vilkkaasta kylpyläkulttuurista. Tanssikalliolla odoteltiin pääsyä laivaan ja siirtolaiseksi Amerikkaan. Rantahietikoista ja silokalliosta voi nauttia mutkittelevilla poluilla, joilla kesävieraat käyskentelivät jo 1800-luvulla. Vielä nykyään matkailijat voivat yöpyä vanhojen puuhuviloiden viehättävissä pensionaateissa. Vedenalainen maailma ja hylyt näyttäytyvät sukeltajille, ja lähes luonnontilaisesta saaristosta voi nauttia veneillen tai meloen.
Suomen eteläisimmän kaupunkipuiston kokonaispinta-ala on noin 6300 ha, johon kuuluvat Hankoniemeä ympäröivät merialueet saarineen (noin 220 ha) ja mantereelta maa-alueita (noin 173 ha).
Hangon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä 15. toukokuuta 2008. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on Hangon ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonympäristön vaaliminen ja hoitaminen.
Hangon kansallisen kaupunkipuiston alue kuvaa hyvin koko kaupungin kehityshistoriaa sen perustamisesta 1874 näihin päiviin saakka. Kaupunkipuiston alue käsittää mantereella kantakaupungin radan eteläpuolisia puisto-, virkistys-, ranta-, luonnonsuojelu-, luonto- ja Natura-alueita, kantakaupungin rakennus- ja kaavahistoriallisesti arvokkaita kaupunginosia, kortteleita ja katualueita.